TV-Talo.fi

 "Jo luonnosvaiheessa laaditaan ensimmäiseksi energiataseen laskelmat, joiden avulla rakennukselle haetaan optimaalinen ratkaisu. Niissä lasketaan ulkoseinien, yläpohjan ja alapohjan eristeet sekä ikkunoiden ja ovien lämmöneristysominaisuudet. Näistä tehdään paremmin lämpöä pitäviä kuin perinteinen rakentaminen edellyttää." Tämä edellyttää tuoretta ajattelua ja niinpä talotekniikan ja rakennesuunnittelun puolella joudutaan olemaan tarkkana. "Erikoissuunnittelijoiden tarve tulee lisääntymään jo hyvinkin alkuvaiheessa." 

Pääjärvi korostaa, ettei passiivienergiatalon rakentamisessa ole suinkaan kysymys askeettisesta kodista, jossa vähennetään toimintoja. Kyse on puhtaasti lämmönpitävyydestä, jossa saadaan lisäbonuksena parempi sisäilma. "Toki passiivitalon ideologiaan kuuluu tarpeenmukaisuus sillä tavalla, ettei energiaa kuluteta turhaan. Yksi esimerkki on vaikkapa kotona- / poissakytkin. Kun poistutaan talosta, sillä katkaistaan sähkö sellaisista laitteista, missä sitä ei tarvita. Samalla ilmanvaihto säätyy osateholle."

Aurinko ja takan savukaasut lämmönlähteinä

Kun lämmitysenergian tarve on vain viidesosa tavanomaisesta, lämmönlähdekin kannattaa valita harkiten. Aurinko on periaatteessa aina käytettävissä, joten sitä hyödynnetään myös TV-talossa. Sinne tulee aktiivinen aurinkolämmitys ja lisäksi takka, jonka yhteydessä on savukaasun lämmön taiteenottava järjestelmä lämpimän käyttöveden tuottamista ja lattialämmitystä varten. Ilmanvaihdon tuloilma lämmitetään vyöhykekohtaisesti joko aurinkolämmöllä tai takan savukaasulämmöllä. Vyöhykkeitä on neljä ja ne ovat itsenäisiä - kunkin lämpötila voi siis olla erilainen.

Passiivienergiatalossa ei tarvita perinteistä lämmityslaitteistoa. Öljykattilat ja -pumput polttimineen sekä järeät maalämpöpumput satametrisine putkiverkkoineen ja porakaivoineen jäävät historiaan - vai jäävätkö?

"Kyllähän se harkintaan menee", Pääjärvi myöntää. "Valinnat on tehtävä eri perustein kuin aikaisemmin. Kun lämmitysenergian tarve on niin vähäinen, edes lämmönjakolaitteita ei välttämättä tarvita, vaan tuloilman lämmittäminen riittää. Jonkinlainen lämmitysjärjestelmä passiivitaloonkin kyllä edelleen tarvitaan. Pitäähän talon pysyä lämpimänä, vaikka perhe lähtisi tammikuussa viikoksi etelään."

Investointi maksaa itsensä nopeasti takaisin

Myös teollisuudelle tässä on tilaus uuteen tuotekehitykseen. Keski-Euroopassa passiivitalorakentamisessa on edetty jo pitkälle, mutta Pääjärven mielestä sikäläiset ratkaisut eivät sovellu suoraan Suomen oloihin. "Meidän täytyy tutkia ja laskea ne itse. Kyllä me sen osaamme; yleisesti ottaenhan olemme rakennus- ja talotekniikka-alalla kuitenkin pidemmällä kuin Keski-Euroopassa."

Kun verrataan passiivienergiatalon rakennuskustannuksia perinteiseen taloon, tiedossa on siis sekä menoja että säästöjä. "Yleisesti ottaen passiivienergiatalo on hieman kalliimpi rakentaa. Lisäkustannus on noin 2 - 10 %", Pääjärvi arvioi. "Investointi maksaa kuitenkin itsensä takaisin hyvin kohtuullisessa ajassa - ja kun energiakustannukset nousevat sitä rataa kuin viimeisten 15 vuoden ajan, energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät investoinnit tulevat joka päivä kannattavammiksi."

"Passiivienergiatalosta seuraava kehitysvaihe energiatehokkaassa rakentamisessa on nollaenergiatalo", Pääjärvi ennustaa. Joskus talo saattaa jopa myydä sähköä verkkoon.